Blogi on kärsinyt aikamoisesta rakentamisen jälkeisestä krapulasta, kuten ehkä rakentajatkin. Pieniin puuhiin tarttuminen on helppoa, isompien aikaansaaminen tuntuu yllättävän raskaalta.
B-talon sisätiloissa on tapahtunut sisustushommia, joita pitäisi taltioida tännekin jälkikäteen. Pihalla tehtiin pääsiäisenä piharemontin toinen osa, jossa pääosissa riehuivat taas kummankin isät, mun setä & pikkuveli. Kasvilaatikoissa vihertää toisen vuoden kokeilut, yrttitarha maustaa kesäruoat ja piha on muutenkin saanut lisää kasvustoa, varsinkin miehen toimesta. Tulevaisuudessa siintää B-talon kellarin edistäminen. Viimeistään nyt on tajunnut sen, että talonrakentaminen on jatkuva prosessi, josta vain pitää osata nauttia – ja se me ollaan opittu. Mikään ei rentouta paremmin kuin puutarhan nyppiminen stressaavammankin työpäivän päälle.
Tässä muutamia parhaita paloja menneeltä keväältä:
Kiviaidan alle padottiin 42 metriä pitkä kukkapenkki, jotta lapsosia on helpompi kieltää hyppimästä kivikossa. Parissa kuukaudessa tämä vihertää tosissaan ja on saanut asukikseen Mäen ekat viiniköynökset.
4000 kiloa Ruduksen Torino-kiveä ladottavaksi A- ja B-talojen pihoihin, yksi 1500 kg odottaa toisella nurkalla. Kivien vieressä vieressä 25 tonnia maa-ainesta. EI koneellisia kulkuvälineitä apuna eli kottikärry ja hauislihakset soivat. Taustalla näkyy rakennusprojektin aikana isoksi kasvanut tyttö, joka hoiti oman osansa kottikärryhommista ja kunnostautui seulanpää-kivien roudaajana taaperokärryllä
B-talon sivupihaan rakennettiin kivetty autopaikka, joka päättyy muuriin. Tämä on tarkoitus ottaa käyttöön siinä vaiheessa, kun C-tonttia aletaan rakentaa, siihen saakka tasanne toimii oivallisesti aamuauringosta nauttimiseen.
Tasanne täytettynä ja kasteltuna täryytyksen lopputuloksen parantamiseksi.
Kivet ladottu, saumaushiekat pintaan.
Lopputulos on aikas bueno. Tasanne on saanut ympärilleen myös aidan, joka tähtää hippaleikkien pysäyttämiseen ennen pudotusta.
Kasvien huumaa
Kuten tuli todettuakin, myös kasvimaa sai uusia asukkeja täksi kesäksi. Mies tilasi keväällä netistä tomaatin, paprikan ja chilin taimia ja idätti niistä kasvit. Mun vastuulle jäi kesäkurpitsan ja kurpitsan taimien kasvatus sekä porkkanan, herneen ja salaattien suorakylvö laatikoihin.
Ensimmäinen kesäkurpitsa korjattiin jo tuliaisiksi mummolaan. Myös terassin yrttilaatikoiden määrä triplautui viime kesästä eli makuvaihtoehtoja kesäruokien maistamiseen tai grillatun/savustetun lihan maistamiseen on tarjolla yhä laajemmin. Terassin ruukussa näkyvä kuukausimansikka tuottaa jo satoaan, samoin pitkään kukkapenkkiin istutetut vadelmat. Luvassa myöhemmin syksyllä on myös omien kirsikoiden ja omenoiden maistelua, sillä runsaasta kirvakesästä huolimatta hedelmäpuut kantavat raakileita, jotka ovat oikein odottaneet näitä helleviikkona. Pihan perälle etsiytyi miehen toimesta myös goji-pensas ja raparperi, mutta niiden ensimmäinen satokausi taitaa mennä ensi kesän puolelle. Goji on kukinnaltaan kyllä niin syksypainotteinen, että jännitykseksi jää, ehtiikö se tuottaa marjoja edes meidän 1A-vyöhykkeellä. No, jos ei muuta niin ainakin meillä on vähän persoonallisempi maanpeittokasvi..
Yrttilaatikot & kuukausimansikka terassin laidalla, lisää ripustettuja yrttiruukkuja löytyy terassin toiselta puolelta.
Kasvilaatikoita on nyt 4 kappaletta, yksi askarreltiin lisää, kun todettiin taimetushomman vähän lähteneen käsistä. Kurpitsat kasvavat takapihan kivikkoryhmässä, koska viime kesä opetti sen, ettei kasvilaatikko tässä kokoluokassa oikein riitä sille..
Kesäkurpitsat etualalla, herneet niiden takana. Biltemasta löytyi kätevä kasvuverkko niiden tueksi, ja allekirjoittaneen nikkarointiprojekti jäi kasvutukien osalta odottamaan tulevaa.
Etupihan kukkapenkki kukoistaa myös; suikeroalpi kukkii, kuunliljat selvisivät alkukesän etanahyökkäyksistä, lamoherukka nauttii olostaan niin paljon, että penkkiä on pitänyt harventaa ja taka-alan timanttituija ja tuiviot eivät viime talven vähälumisuutta hätkähtäneen. So far so good.
