Terassin pöytä laudasta

Terassi tehtiin viime syksynä. Eilisiltaan asti sen kalustuksena on palvellut sekalainen kasa rojua sekä väliaikaiskodin partsille Jyskistä kolmellakympillä ostettu pikku kahden hengen kalusto. Isompi, ns. monen-ruokailtava pöytä on ollut hankintalistalla jo pitkään, mutta valmiiden tarjokkaiden hinta ja ulkomuoto kävivät pikku hiljaa ärsyttämään ja ostoksen teko sitä myöten venyi ja vanui.

Pikku hiljaa syntyi ajatus ikealaisista pukkijaloista – nuo Vika Artur/Finvard -jalat ovat puhutelleet jo pitkään – mutta niiden päälle piti keksiä jotain. Isyyspakkauksen Tommi askaroi kesäpaikkaansa viime kesänä massiivisen lankkupöydän, minkä idea ja toteutus viehättivät kovasti. Vähän piti kuitenkin entrata, sillä meillä yksi ehdoton vaatimus oli helppo siirrettävyys: suunnitelmissa on tarvittaessa siirtää pöytä myös kekkereitä varten sisätiloihin. Talvisäilytyskin helpottuu, kun jalat ja kansi ovat erilliset, ajattelin.

Lautakansi oli suorastaan vaivaton tehdä, sillä paikallisesta Puukeskuksesta irtosi sekä höylättyä että hiottua kuusista laudelautaa muutaman ersan juoksumetrihinnalla. Puu oli vieläpä valmiiksi mitassa 240 cm, eli säästyimme jiirin laulattamiselta lähes kokonaan. Alun perin olin ajatellut käyttää ns. kaiken maailman jämälaudoista, mutta niitä meni istutuslaatikoihin ja kaikenlaiseen sellaiseen tässä aika paljon. Mulle olisi riittänyt kepeämpikin sahatavara, mutta tulihan tuosta nyt hyvinkin tukeva. Ja kyllä, painava…

Työmaana toimi terde, jonka päällystin tyttären rinsessa-fleecehuovalla jottei ikealaiset kasauskamat kamat vieri lautojen väliin.
20130714-095314.jpg

Pukkijalkapaketista paljastui kasa puuta. Tässä vaiheessa jännitti.
20130714-095300.jpg

Shiippamiesh otti breikin etupihan maalaushelvetistä (kerromme tästäkin pian lisää!) ja sahasi tukipuut lautojen alle. For the record kerrottakoon, että en itsekään enää pelkää sahaa, vaan sen käsittely sujuu jo ihan mallikkaasti. Kuten porakoneen. Ja hienonaulaimen. Kyl tää tästä!
20130714-095327.jpg

Valmis jalka ja kansi tässä vielä kasaan-ruuvaamatta. Pöydän kannen teko kävi siis yksinkertaisesti niin, että laudat ladottiin vierekkäin vajaan metrin levyiseksi setiksi – pituus on tosiaan sen 240 cm eli maksimi ruokailijoiden määrä lie kymmenen – vaakaan asetettiin neljä tukipuuta jotka ruuvattiin kannen alapuolelta kiinni. Tässä piti vähän varoa, koska puu oli niin pehmeää että väkivahva super-Makitamme olisi kuulemma helposti nykäissyt ruuvin vaikka puusta läpi. Höpön pöpön, ihan nätisti se meni.
20130714-095341.jpg

Pintakäsittelyä vaille valmista tavaraa. Tuohon tulee päälle se sama valkoinen peittävä Vinha, jolla ollaan maalattu talon valkoiset osaset.
20130714-095351.jpg

Näin. Tarvitsemme tosin uudet tuolit, eikö totta? Vanha parvekeryhmä saakin muuttaa etukuistille, heti kun sen pinnasta on huoltoöljy kuivunut.
20130714-095421.jpg

Mainokset
Kategoria(t): Askartelut, Piha Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s