Syksy saapui, toisiin koteihin vähän kylmempänä kuin toisiin. Olemme tuskailleet talon lämmityksen kanssa jo hieman pidemmän aikaa. Viime viikolla Nilanin myyjä spottasi puhelinkonsultaatiossa pilpin asetuksista virheen, lämmitysjärjestelmä oli asetettu asentoon ”sähkölämmityksen tukitoiminto”. tämä fiksattiin ja jäimme toiveikkaana odottamaan kylmien aamujen olevan historiaa. Olimme pitkän viikonlopun hautajaisten takia pois kotoa ja palatessa oli odottamassa pikku yllätys, seitsentoista-asteinen talo jäisine lattioineen.
Periaatteessahan viileä sisäilma on terveellistä, mutta reilun vuoden vanhan taaperon äitinä meinaa loppua huumori, jollei ole muuta mahdollisuutta kuin nukuttaa napero viereen, jotta tämä tarkenee yön yli. Aikamme kylmää taloa taivasteltuamme alkoi raksuttaa. Jos lattiat ovat jäiset, mutta poistoilmalämpöpumppu toimii tarkistetusti oikein, syy pitää löytyä teknisestä tilasta.
Tässä näkyy myös ensikertalais-omakotitaloasujien haavoittuvuus. Olemme kiltisti jääneet odottamaan, että saisimme vihdoin lupasäädöt loppuun, talokansiot kaikkine yksityiskohtineen itsellemme ja perusohjeitukset kuntoon. Ihan tuollaista perustietoa jakotukin toimivuudesta siis ei ollut, ainakaan ennen eilistä puoltayötä.
Tietämisen arvoisia asioita on mielestäni kolme.
1) Jos virtausmittaristo näyttää nollaa, vesi ei kulje. Yksi ohitusputki on ainakin osassa järjestelmistä pakollinen, meillä seitsemästä putkesta lämpimiä oli siis yksi.
2) Jos toimilaitteet (ylälaidan valkoinen mokkula) roikkuvat toimettomina johtojensa päässä jakotukin vieressä, niitä ei todennäköisesti ole asennettu paikoilleen.
3) Jos toimilaitteiden tilalla olevat ruuvit on väännetty käsin kiinni saakka, lattialämmitys ei todellakaan taida olla toiminnassa.
Lyhyestä diagnoosi kaunis siis. Mies väänsi ruuvit auki, virtausmittarit alkoivat antaa lukemia ja putket lämmitä teknisessä tilassa. Aamuun mennessä lämpötila oli kivunnut 19,4 asteeseen ja pahin ketutuskin alkoi helpottaa.
Tyhmä kuluttaja
Tätä kirjoittaessani tiedän kuulostavani typerykseltä, mutta toisaalta haluan jakaa oivallukseni, jotta sama ei toistuisi. Kuten olen aiemmin sanonut, minussa on vähän varmistelijan vikaa. Varmistin henkilökohtaisesti sekä sähkömieheltä että putkimieheltä pöytäkirjojen allekirjoituksen yhteydessä, että onko kaikki nyt hoidettu kuntoon, tarviiko heidän ohjeistaa jotakin systeemien toimintaan liittyen jne. Meidän KVV-vastaava kävi paikan päällä muuton yhteydessä tarkistamassa paikat. Nilania olivat säätäneet sekä sähkömies että putkimies ja oletustila oli, että homma on ja pelittää.
Päästään tilanteeseen, jossa kuluttaja tuudittautuu turvallisuudentunteeseen siitä, että kyllä ammattilainen tietää minua paremmin, miten hommat kuuluu hoitaa, varsinkin näissä ammattitaitoa vaativissa asioissa. Paitsi että:
1) Sähkömies on unohtanut asentaa toimilaitteet
2) Putkimieheltä oli jäänyt lattialämmityksen putket avaamatta, mahdollisesti edellämainitusta syystä.
3) Toimilaitteiden asentamisesta oli viestitty suoraan sähköyhtiölle työnjohtajan kautta eli se osana sähköurakkaa ei ollut itsellämme tiedossa
4) Jostain syystä tarkistuksessakaan kesähelteillä tähän ei oltu puututtu
Ja homman kruunaa se, että pääsuunnittelijan toilailujen ja kadoksissa olleiden pöytäkirjojen myötä emme ole saaneet virallisia tarkistuksia pidettyä. Olisi aika helppoa syytellä, että miksi näin? Olisi myös aika helppoa todeta lakonisesti, että tällaista tämä rakentaminen nyt on. Vaikeampaa on nostaa oma typeryytensä pöydälle ja todeta, että olen odottanut saavani sen, mitä olen tilannut, mutta en ole ollut riittävän kärryillä valvoakseni homman toteutumista. Siispä aion tulevissakin rakennusvaiheissa olla se asentajien perskärpänen, joka kyselee tyhmiään ja varmistelee, että tulikohan kaikki nyt varmasti hoidettua.
Rakennusprojekti Glasshill 