Lumisokeana

Pohjamaalaus lienee yksi rakentamisen epäkiitollisimmista vaiheista: tolkuton määrä tarkkaa työtä tehdään vain siksi, jotta se voidaan maalata tai tapiseerata piiloon. Ja pitää monensorttista kallista maaliakin ostaa ja kaikkee.

A-talossa on tämä homma nyt kuitenkin viimeinkin virallisesti käynnissä. Olemme varanneet jo useampia viikonloppuja ja vapaapäivä-arkipyhä -yhdistelmiä maalausten hoitamiseen, mutta väärinkäsitysten ja sairastapauksen takia pääsimme lopulta työhön kiinni vasta tänään, seinäpintojen hionta kun valmistui vasta nyt. Tai oikeastaan homma alkoi jo eilen, jolloin urhea mieheni aloitti raksan kaivamisen pölykerroksen alta, jotta maalaus sujuisi ilman hengityssuojaimia ja seinät olisivat edes etäisesti pölystä vapaat.

Lumisokeus yllättää nopeasti, kun telaa maalarinvalkeaa Siroplastia vaaleanharmalle tasoitepinnalle. On oikeasti aika vaikea arvioida, onko maalia joka paikassa nätisti. Hyvä valo auttaa, jos ei hölmönä vilkaise suoraan halogeeniin ja joudu toviksi räpyttelyhalvaukseen, kuten yours truly muutaman kerran teki. Voittamattomin apu oli kuitekin maalitelan jatkovarsi, jonka avulla korkeanpaikan-ahdistunut välttyi jatkuvalta tikaskikkailulta – toki katon rajaukset piti kiivetä pensselöimään, mutta telaus sujui näppärästi lattiatasolta. Nerokas keksintö, suosittelen lämpimästi kaikille samassa tilanteessa eläville.

Toinen Maalauspäivä Ykkösen havainto oli se, että voi ristus miten tuota maalia kuluu. Tasoitepinta suorastaan ryystää sitä sisuksiinsa. Työ alkoi sujua oikeastaan vasta siinä vaiheessa, kun hyväksyin aatoksen siitä, että maalia menee ja saakin mennä – ehkä paksuhko pohjamaalikerros säästää kallista pintamaalia edes desin tai kaksi (itsepetos se on tunnetusti kauneinta petosta maailmassa, mutta menköön nyt…).

Päivän saldo jäi laihanlaiseksi: maalattuna ovat kodinhoitohuone kokonaisuudessaan
sekä 3/4 aikuisten makkarista. Jäljellä lyhyellä matikalla laskettuna siis lastenhuoneet, eteinen sekä olkkari-keittiö, joka tullee korkeudessaan olemaan aikamoinen painajainen. Onneksi ollaan yhdessä tasossa ja vinon katon korotus on edes suhtalaisen maltillinen.

Valmista pitäisi tulla maanantaiksi. Onneksi juuri tähän viikonloppuun osuu ainoastaan yksi keilaliigafinaali, yksi tallinnan-matka ja kaksi kirpputoripäivää.

Ei paineita, siis. Taaskaan.