Suunnitelmia, suunnittelijoita, suunnittelua

Sanovat, että rakentamisessa tärkein työvaihe on suunnittelu. Ja että suunnittelulle pitäisi varata aikaa puolesta vuodesta vuoteen ennen kuin ensimmäistäkään kiveä tontilta käännetään. Nyt tuntuu siltä, ettei sekään riitä – tuntuu, että kaikki on levällään vaikka suunnittelu ja prosessointi on  osaltamme alkanut jo keväällä 2010, kun saimme tietää tontin Glasshill olevan mahdollinen ostaa pois.

Tai ehkä täyspäiväiselle omakotirakentajalle aika riittäisi, mutta kun hoidettavana on työt, väliaikaiskotihässäkät, lapsoset ketterät, harrastukset ja muut elämän kiekuraiset (kuten esim. perheenisän liukastumisvammana vastaanotettu sääriluun murtuma), alkaa jännitys tiivistyä ja ahdistus lisääntyä. Puhumattakaan siitä ohittamattomasta tosiseikasta, että olemme kaikki ensi kertaa tällaisella asialla.

Jännitys pisaroituu siitä, saadaanko luvat sisään ajatellussa aikataulussa ja ahdistus siitä, miten kaikki Ihan Oikeasti saadaan eteenpäin niin, että muutto Mäjelle (kuten itse olen alkanut tontinseutua kutsua) olisi edes etäisesti realistista vuoden 2012 ensimmäisen puolikkkaan aikana. Teemme kaikkemme, jotta yllättyisimme iloisesti aikataulun (ja tietty budjetinkin) suhteen, mutta raksahommissa pienoinen (tai isompikin) pessimismi tuntuu olevan sekä muotia että – niin – realistista.

(Rehellisyyden nimissä on toki kerrottava, että meidän perhe veti hetkeksi liinat kiinni ja pensselit santaan, kun oman asunnon myynti seisoi ja epäusko koko homman onnistumisesta kasvoi. Vaan vaikeuksien kautta voittoon, sanos!)

Viime aikoina suunnitelmia meillä ollaan kuitenkin tehty, voi pojat että onkin. Koskelaisten kanssa yhdessä ja omalla jengillä, lasten kanssa ja aikuisten kesken. Listattu ja haaveiltu ja todettu realismin rajoja – ja sitten haaveiltu taas.

On suunniteltu itse taloa (eli kartoitettu tarpeita ja mahdollisuuksia runkotoimittajan edustajan kanssa tontilla), on suunniteltu sisustusta (eli listattu toiveita, tarpeita, realiteetteja ja haaveita ja sen jälkeen käännytty Unicoden asiantuntijain puoleen – pikkukolmiokotiin muuttaessa totesin, että oma tilanhahmotuskykyni on TODELLAKIN liian rajallinen tämän kokoluokan tekemiseen), on löydetty pääsuunnittelija, piirustettu pihaa ja tehty päätöksiä lupahakemussisältöjen kanssa (yhteinen piharakennus -kyllä, haetaan samassa prosessissa – aita, haetaan juu, autotalli – säästetään tuonnemmas) ja todettu, että kovin monenmoisia suunnittelijoita ja suunnitelmia ihmisten kotien rakentamiseen tarvitaankin.

Ja hyvähän se on niin – kuluva talvi on osoittanut, että kodin lämpö ja vaihtuva ilma (jonka kanssa vuokra-asumuksessamme ON ongelmia) ovat tässä ilmastossa välttämätöntä luksusta ja toisaalta, kun koko homman kokoluokkaa on vihdoin alkanut ymmärtää, palaa omakin mieli tehdä asiat etenkin olennaisten valintojen osalta kerralla hyvin. Se kai on se sijoitus omaan tulevaisuuteen.

(No juu, on myös kartoitettu kaakeleitakeittiöitävesikalusteitalattiapintoja ja vaikka mitä. Ja lopulta, kun tietää kaiken jonain päivänä realisoituvan, on pakko sanoa että on se vaan mukavaa puuhaa se suunnittelu ja fiilistely.)

Nyt, juuri nyt, näyttää siltä, että lupahakemusliitteet saataisi läjään parin-kolmen viikon sisällä ja koko komeus kaupungille ihmeteltäväksi. Pieni lobbari sisälläni pohtii jo vaihtoehtoja lupaprosessin vauhdittamiseksi, mutta toivonpa ettei moinen tule edes tarpeeseen. Tavoitteena on saada koko setti laakista niin täydellisenä käsittelyyn, että prosessi sujuu kaikkien kannalta mahdollisimman jouhevasti.

Silti on PAKKO varautua kolmen kuukauden käsittelyaikaan, koska – niin, taisinkin jo mainita siitä pessimismillä höystetystä realismista. Sitä tullee seuraava puolitoistavuotinen pitämään sisällään paljon.

Mainokset
Kategoria(t): Käytännön asiat, Materiaalien valinta, Rakentaminen, Sisustus, Tontti Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

5 vastausta artikkeliin: Suunnitelmia, suunnittelijoita, suunnittelua

  1. Otto. sanoo:

    Kuulostaapa tulta. Meillä tosin ei ole rikottu raajoja. Onnea ja menestystä projektiin!

  2. No hei!

    Kirjoitat, että suunnitteluvaiheessa tilanhahmotus tuntuu hankalalta. No, me keksittiin sellainen parannus siihen vaivaan, että alettiin säännöllisesti seurata Oikotien yms. myytäviä asuntoja ja etsiä sieltä itseä miellyttäviä ja omaa hanketta muistuttavia kohteita. Tallennettiin sitten niitä kuvineen koneelle.

    Sieltä aika hyvin sai käsitystä miltä näyttää 12 neliön makuuhuone tai 7-8 neliön pesuhuone ja miltä näyttää pitkänmallinen olohuone ja miltä taas neliskanttisempi. Ja missä kohdassa pitää tilaa olla, että ahtaus yllätä.

    Meillä on noin kymmenkunta taloa tallessa, joissa pohja muistuttaa omaamme, sieltä on sisustusvaiheessakin kiva katsella ideoita ja ratkaisuja.

    Sellaisen vinkin ajattelin jakaa 🙂

  3. Harri sanoo:

    Terve!

    Käykääpä lukemassa tuolta: http://meitintalo.blogspot.com/ minkälainen farssi rakennusluvan hakeminen Espoossa voi olla, niin voitte paremmin välttää mahdolliset viivästykset…

    t:Harri

  4. SatuK sanoo:

    Tsemppiä projektiin!!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s