Lämmitysjärjestelmän valinnan vaikeus

Yksi kodin suurimmista vuosittaisista kustannuksista on sen lämmittäminen. Tekniikka on kehittynyt paljon viime vuosina eli tarjolla on useita järkeviä vaihtoehtoja. Myös energian hinta nousee ja uusiutuvia energiamuotoja tuetaan tulevaisuudessa yhä paremmin – se kannattaa ehdottomasti huomioida valintaa tehdessä.

Lämmitysjärjestelmän valintaan vaikuttaa moni asia; energiatehokkuus, ekologisuus, visuaalisuus ja omat prioriteetit. Lämmitysjärjestelmää tuetaan talon muillta rakenteilla; ikkunavalinnoilla, takalla, lämmitysjaon valinnalla. Keskusteluissa vilisevät matalaenergiaisuus, passiivi, myy-luvut ja ulkoyksiköt – tutustuttavaa siis riittää ja sanakirjakaan ei aina olisi turha keksintö.

Kohdallamme realistisia vaihtoehtoja ovat maalämpö, ilma-vesilämpöpumppu ja varsinkin passiivitaloissa suosittu savupiippuvaraajan ympärille rakentuva kokonaisuus. Sähkölämmityksen osuus halutaan pitää minimissään.

Ekologisuudesta

Ekologista on tuottaa lämpö maasta, puusta, ilmasta tai auringosta. Maakaasukin on sinänsä edullinen vaihtoehto, mutta vain harvojen saatavilla.

Puulämmityksen osalta on poikkeavia mielipiteitä siitä, onko sen käyttö ekologista vai ei. Spekuloidaan hiukkas- ja kaasupäästöistä, mutta toisaalta puun polttaminen vapauttaa ilmaan vain saman verran hiilidioksidia kuin sen lahoaminen metsässäkin tekisi. Suurempi syy puulämmityksen välttelyyn taitaa kuitenkin olla erillisen pannuhuoneen tarve. Uusi tekniikka on kuitenkin ratkaissut tämänkin. Lämpökeräimet voidaan nykyään sijoittaa takan ja saunan hormien yhteyteen ja tukilämmityksenä aurinkokeräimiä käyttämällä saadaan kasaan ekologinen kokonaisuus.

Maalämpö ammentaa lämmön suoraan maaperästä ja siten se on itsessään saasteetonta. Maalämpöpumppu vaatii noin kolmanneksen sähkölämpöä pyöriäkseen eli lopullisen ekologisuusasteen määrittää se, miten sähkö tuotetaan. Suurin kustannus tulee kaivon poraamisesta – tokikin kahden talon projektissa yhteisen kaivon tekeminen on ehdottomasti kustannusten selvittämisen arvoinen.

Ilmavesilämpöpumppu ottaa lämmön sanansamukaisesti ilmasta ja ekologisuus riippuu maalämmön tapaan laitteiston vaatimasta sähköstä. Lämpö siirretään varaajan kautta käyttöveteen ja lattialämmitys varmistaa sen, että lämpö kiertää talossa haluttuun tapaan. Samaan ulkoyksikköön voidaan yhdistää haluttaessa myös ilmalämpöpumpun kesäisten sisätilojen viilentämistä varten, mutta se ei ole välttämätöntä. Lämmitysjärjestelmistä tämä on uusin ja tekniikka näyttää koko ajan menevät kätevämpään muotoon.

Rautalankapäätelmä aiheesta lämpökerroin

Eri lämmitysjärjestelmiä voidaan vertailla lämpökertoimen kautta – konkretisoimalla se, miten monikertaisesti valittu energiamuoto tuottaa tarvittavan energiamäärän verrattuna sähkölämmitykseen.

Maalämpö ja ilmavesilämpöpumpu reagoivat vuodenaikoihin eri tavoin – maalämpö on parhaimmillaan talvella, jolloin ilma-vesilämpöpumppu tarvitsee tuekseen lisälämmitystä. Keväästä syksyyn ilma-vesilämpöpumppu taas pystyy tuottamaan energiaa mahdollisimman tehokkaasti. Ilma-vesilämpöpumppu pääsee lämpiminä kesäpäivinä jopa seitsemän lämpökertoimeen, mutta talven lisälämmön tarve laskee keskiarvon parhaimillaan noin kolmeen – hieman laitteista riippuen lämpökerroin on myös kirjattu sijoittumaan 1,5-2,6 välille.  Maalämpöpumpun vastaava luku vaihtelee 2,6 – 3,6 välillä Suomen lämpöpumppuyhdistyksen mukaan eli se on lämpökertoimeltaan tasaisempi vaihtehto.

Päätelmiä kustannusten näkökulmasta

Kustannuksia pitää arvioida kahdesta näkökulmasta – mikä on rakennusvaiheen investointi ja mitä lämmöntuotanto tulevaisuudessa maksaa. Investointikustannusta voidaan vertailla sillä, miten kauan kestää, että lämmityksen kiinteä kustannus maksaa itsensä takaisin säästettyinä sähkölaskuina.

Maalämmitys on edullisin isoissa taloissa – alle 120-neliöisten ja matalaenergisten talojen kohdalla investoinnin takaisinmaksuun voi mennä 10-15 vuotta. Savupiippuvaraajan ja aurinkokeräinten kustannus on vielä suhteessa kallis sen ympäristöystävällisyyteen nähden. Tulevan talomme neliömäärän ollessa 106 m2 on laskennallisesti järkevin vaihtoehto ilma-vesilämpöpumppu. Sitä siis selvittämään.

Millä perusteella te olette lämpöjärjestelmänne valinneet?

Mainokset
Kategoria(t): Lämmitys, Rakentaminen Avainsana(t): , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

3 vastausta artikkeliin: Lämmitysjärjestelmän valinnan vaikeus

  1. Olli V sanoo:

    Koska talossamme oli ennestään öljylämmitys, toistaiseksi mennään sillä. Sitä tukemaan voisi jollain aikataululla investoida johonkin seraavista: ilmalämpöpumppu, ilma-vesilämpöpumppu tai aurkinkokeräin-ilma-vesilämpöpummpuyhdistelmään. Kovimmat pakkaset hoidettaisiin joko öljyllä tai varaavalla takalla. Jos rakentaisin uutta taloa, todennäköisesti sijoittaisin myös poistoilman lämmöntalteenottojärjestelmään, sillä saa ilmeisesti suhteellisen pienellä investoinnilla lisättyä paljon talon energiatehokkuutta! Kun nyt on vanha talo jossa painovoimainen ”ilmastointi”, sen saa unohtaa 🙂

    Vaihtoehtoja ekolämmitykseen on aikas monta, ja jotkin niistä on jo todettu toimiviksi Pohjolan olosuhteissa (esim. maalämpö), mutta osa on varmaankin vielä sellaisia mistä ei ole vielä tarpeeksi kertynyt kokemuksia?

  2. Harri sanoo:

    Edellisessä talossamme oli suorasähkölämmitys pattereilla. Se oli kallista. Kaukolämpö epäilyttää monopolin ja hintojen nousun takia. Öljy ei oikein ole tätä päivää ja puupelletit koimme hankaliksi ja monopolin tynkää siinäkin taitaa olla. Poistoilmalämpöpumppumyyjä sanoi ettei PILP yksin riitä. Vesi-ilmalämpöpumppu on liian riippuvainen ulkoilman lämpötilasta. Maalämpö jäi sitten oikeastaan ainoaksi vaihtoehdoksi.

  3. Julle sanoo:

    Meillä on maalämpö ollut hyvä vaihtoehto. 200m2, nelihenkinen perhe, vesikiertoinen lattialämmitys koko talossa ja poreamme. Silti kokonais sähkönkulutus on vuosittain siinä 12-14000kw.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s